Kosmoosio uusi single julkaistaan 31.10.2025, ja kappale on kuultavissa kaikissa suoratoistopalveluissa. Retrohenkinen ja luonnon inspiroima äänimaailma yhdistää aitojen soittimien lämmön ja nykyaikaisen tuotannon, jatkaen yhtyeen polkua ajattoman ja sielukkaan musiikin äärellä.

Laulu- ja soitinyhtye Kosmoosio toimii omassa ajassaan ja sen ulkopuolella. Se ei turvaudu tekoälyyn, trendeihin tai kaupallisiin malleihin, vaan hakee soinnin, joka kumpuaa jostain syvemmältä – paikasta, jossa musiikki ei ole laskelma vaan tunne, liike ja muisto.

Kosmoosion musiikki hengittää retrohenkisessä äänimaisemassa, jossa kaikuvat 70-luvun lämmön, melodian ja yhteissoiton jäljet. Aitojen soittimien sävy, sormien liike kielillä ja ilman värähdys tallentuvat nykyaikaisen tuotannon avulla, mutta ilman että inhimillinen kosketus katoaa.
Yhtye yhdistää käsintehdyn ja tietokoneavusteisen äänimaailman, orgaanisen ja digitaalisen, menneen ja tämän hetken. Tuloksena on musiikkia, jossa analoginen sielu ja moderni tarkkuus sulautuvat yhteen kuin tuli ja vesi – vastakohtina, jotka täydentävät toisiaan.


Sointia metsästä, rytmiä maasta

Kosmoosion äänessä on jotakin syvästi suomalaista – ei kansanmusiikin perinteessä, vaan tavassa, jolla luonto hiipii säveliin.
Metsän syvyys, sumuinen järven pinta ja vanhojen kuusten humina tuntuvat jollain tavalla mukana jokaisessa kappaleessa. Se ei ole tietoista symboliikkaa, vaan osa sitä maisemaa, josta musiikki kasvaa.

Kosmoosion sävelissä on ikimetsän kaiun kaltaista pysyvyyttä – sellaista, joka ei kaipaa selitystä. Kun rytmi alkaa, se muistuttaa sydämenlyöntiä; kun melodia nousee, se tuntuu kuin tuuli, joka käy hiljaa vanhojen pihakoivujen lomassa.


Yhdessä soimisen voima

Yhtyeen ytimen muodostavat Jouni Hallikaisen sävellykset ja kitarointi sekä Juha Salmisen laulu ja basso.
Kosmoosion kokoonpano on elävä ja hengittävä; se kasvaa ja muuttuu musiikin mukana, mutta sen sydän pysyy samana – soittamisen ilo ja rehellisyys.
Jokainen kappale syntyy kuin yhteisestä hengityksestä, usein pienistä melodisista ideoista, jotka kasvavat luonnollisesti tarinoiksi.

Kosmoosion musiikki ei pyri seuraamaan aikaa, vaan pysäyttämään sen. Se luo tilan, jossa kuulija voi unohtaa ympäröivän maailman – vain hetkeksi, mutta juuri siksi se hetki tuntuu tärkeältä.


Ajaton kulku

Kosmoosion estetiikka on lempeän ajaton. Siinä on samaa hiljaista viisautta, jota löytyy pohjoisen metsistä ja vedenpinnan heijastuksista: rauha, jota ei voi kiirehtiä.
Se on musiikkia, joka ei halua huutaa, vaan kuiskata. Joka ei yritä todistaa, vaan olla.

Kosmoosio ei tavoittele menestystä – se tavoittelee merkitystä.
Sen sointi muistuttaa, että musiikki voi edelleen syntyä sydämestä, ilman ohjaavaa kättä.
Ja ehkä juuri siksi sen ääni jää mieleen kuin jokin tuttu maisema, johon palaa aina uudelleen.